Svenska Amerika linien Drottningholm 18.6.29
Keskellä Atlantia otan kynän [ja] kirjoitan jonkun rivin täältä. On oikein hauska konsertti joka ilta ja elävät kuvat. Ilma on ollut kaunista [...] matkustajia on oikein hauska seura piiri ja hyvä (laina?) hyvä ruoka. Kohtelu on hyvä. Suomalaisia ainakin 100, ruotsalaisia on enemmän, ei täällä linjalla muita kuljekkaan. Nyt on sumua, laiva kulkee hiljan. Ensi perjantaina ollaan Halixaksissa.
Minä koitin lähteissäni soitta(a) [mutta] en saanu vastausta. Sanra[i] oli minua saattamassa Turun rannassa. Voin oikein hyvin. Ensi perjantaina olen Halixaksissa, siitä junamatka 6 ½ vuorokautta Vancouveriin[ii]. En kirjoita ennenkuin paikalla (?). Nyt kun on aikaa pistän jonkun rivin. Turusta lähteissä Ruotsiin oli ihan(a?) sää. Tukholmassa vietin ympäri kaupunkia, sitten sähköjunalla Göteborgiin 80 (?) kilometri tunnissa. Sieltä laivalla ympäri Englannin Atlantille.
Kun tämän kirjeen saatte toista saatte odottaa noin kuukauden: kirje kestää 3½ viikkoa sinne.
Paljon on suomalaisia tyttöjä kun menevät Kanadaan: kun on ollu(t) huono miehen onni Suomessa, jos täällä olisi parempi. Mihin sitte joutuvat? Ei suinkaan Aarne ole kotona (?)
Sano nyt terveiseni kaikille tutuille ja Pentalalaisille [ja] Peron väelle. Ajattelin että ette ole ikinä saaneet kirjettä keskeltä Atlantia.
Halifax 20.6.29
Nyt olen jo maissa, lähden 3.30 junalla Vancouveriin. Kestää 6 päivää ennen kuin olen perillä.
Kaikkia hyvin tervehtien
Väinö
[i] Österlundin perheen vanhin tytär Ida Aleksandra (Sandra) Salonen, 1878-1952, asui Turussa [ii] Österlundien nuorimmista kaksoispojista toinen, Yrjö Herman (synt. 1896) on merkitty kirkonkirjoihin “Kanadassa” – meniköhän Väiski häntä tapaamaan?
Comentarios